Paperin ja kartongin valinta – mikä paksuus sopii painotuotteeseen?
Paperi vaikuttaa yllättävän paljon siihen, miltä painotuote näyttää, tuntuu ja toimii käytössä. Ohut paperi voi olla oikea valinta suureen jakeluun, kun taas jämäkämpi paperi tekee flyerista, kortista tai esitteestä ryhdikkäämmän ja usein myös arvokkaamman tuntuisen.
Paperin paksuus – nopeat suositukset
Alla olevat painot ovat käytännön lähtökohtia. Paras valinta riippuu aina tuotteen koosta, sivumäärästä, taitosta, käyttötarkoituksesta ja halutusta tuntumasta.
| Tuote | Kevyempi vaihtoehto | Jämäkämpi vaihtoehto | Hyvä lähtökohta |
|---|---|---|---|
| A5 / A6 flyer | 115–130 g/m² | 170–200 g/m² | 170–200 g/m², kun halutaan ryhdikäs ja laadukas tuntuma |
| Taitettu esite | 130–150 g/m² | 170–200 g/m² | 170 g/m² toimii usein hyvin |
| Lehden sisäsivut | 115–130 g/m² | 170 g/m² | Riippuu sivumäärästä ja halutusta tuntumasta |
| Lehden kansi | 170–200 g/m² | 250–300 g/m² | Paksumpi kansi tarvittaessa |
| Postikortti | 200 g/m² | 250–300 g/m² | 250–300 g/m² |
| Kutsu | 200 g/m² | 250–300 g/m² | 250–300 g/m² |
| Käyntikortti | 250 g/m² | 300 g/m² tai paksumpi | Jämäkkä kartonki |
| Juliste | Riippuu koosta | Riippuu käyttötavasta | Pinta ja käyttötapa ratkaisevat enemmän kuin jäykkyys |
Flyerin paperi – 100 g vai 170–200 g?
Flyerissa paperin paksuuden ero tuntuu heti kädessä. Esimerkiksi A5-kokoinen flyeri noin 100–130 g/m² paperilla on kevyt ja helposti jaettava, mutta se taipuu helposti ja voi tuntua melko löysältä.
Kun sama flyeri tehdään noin 170–200 g/m² paperille, se on selvästi ryhdikkäämpi. Se pysyy paremmin suorana kädessä, sitä on miellyttävämpi lukea ja lopputulos tuntuu usein laadukkaammalta ja arvokkaammalta.
Taitettu esite tarvitsee tasapainon jäykkyyden ja taitettavuuden välillä
Taitettavassa esitteessä paperin pitää olla riittävän jämäkkä, mutta ei tarpeettoman jäykkä. Esimerkiksi 130–170 g/m² toimii monessa 4- tai 6-sivuisessa esitteessä hyvin.
170–200 g/m² tekee esitteestä arvokkaamman tuntuisen, mutta mitä paksumpi paperi on, sitä enemmän taitoksen rakenne alkaa vaikuttaa lopputulokseen.
aDigin tuotannossa yli 150 g/m² taitettavat paperit nuutataan ennen taittamista. Nuuttaus auttaa tekemään taitoksesta siistin ja vähentää paperin pinnan tai painatuksen halkeilua taitteen kohdalta.
Lehden sisäsivut ja kansi voivat olla eri vahvuisia
Lehdessä ja vihkossa kaikkien sivujen ei tarvitse olla samaa paperia. Sisäsivut voivat olla kevyemmät ja kansi paksumpi, jos halutaan tuotteelle selkeämpi ja jämäkämpi ulkopinta.
Esimerkiksi 115–170 g/m² toimii monissa lehtien sisuksissa. Kansi voidaan tehdä esimerkiksi 200–300 g/m² kartongille, jos sen halutaan erottuvan sisäsivuista.
Paksu paperi ei kuitenkaan aina paranna lehteä. Jos esimerkiksi 24- tai 32-sivuisen vihkon jokainen sivu tehdään hyvin paksulle paperille, tuotteesta voi tulla turhan jäykkä ja se ei avaudu yhtä luontevasti.
Jämäkämpi paperi voi toimia hyvin, koska kokonaisuudesta ei vielä tule liian paksua.
Kevyempi sisuspaperi tekee lehdestä miellyttävämmän selata ja pitää selän sekä taitoksen hallittavampana.
Hyvä tapa tehdä lehdestä arvokkaamman tuntuinen ilman, että kaikkien sivujen tarvitsee olla paksuja.
Kortissa paperin pitää tuntua kortilta
Postikortti, kutsukortti ja käyntikortti ovat tuotteita, joita käsitellään yleensä kädessä. Siksi materiaalin jäykkyys vaikuttaa niiden laatumielikuvaan enemmän kuin esimerkiksi julisteessa.
250–300 g/m² on useimmissa korteissa hyvä lähtökohta. Ohuempi 170–200 g/m² voi toimia, jos tarkoituksena on nimenomaan kevyt kortti tai esimerkiksi liitekortti.
250–300 g/m² tekee kortista riittävän jäykän ja helpottaa käsittelyä sekä postitusta.
Jämäkkä kartonki antaa heti huolitellumman ja arvokkaamman vaikutelman.
Materiaali on olennainen osa kortin ensivaikutelmaa. Liian ohut paperi voi tuntua enemmän flyerilta kuin käyntikortilta.
Julisteessa jäykkyys ei ole tärkein asia
Julistetta katsotaan yleensä seinällä tai telineessä, eikä sitä käsitellä samalla tavalla kuin korttia tai flyeria. Siksi paperin paksuus ei ratkaise laatumielikuvaa samalla tavalla.
Julisteessa olennaisempia asioita ovat koko, tulostustapa, paperin pinta, kuvanlaatu sekä se, miten juliste kiinnitetään tai asetetaan esille.
Matta vai sileämpi pinta?
Paperin pinta vaikuttaa sekä tuotteen tuntumaan että siihen, miltä kuvat ja värit näyttävät. Sama painoaineisto voi näyttää erilaiselta eri paperilaaduilla.
Luonnollinen ja rauhallinen tuntuma. Sopii hyvin tekstiin, yritysesitteisiin, vihkoihin ja tuotteisiin, joissa halutaan hillitty ilme.
Sileämpi pinta tekee kuvista ja väreistä usein hieman terävämmän ja kontrastisemman näköisiä. Hyvä vaihtoehto kuvapainotteisiin esitteisiin ja flyereihin.
Usein hieman luonnollisempi pinta ja sävy. Hyvä valinta tuotteeseen, jossa materiaalin oma ilme on osa kokonaisuutta.
Mitä g/m² tarkoittaa?
Paperin grammamäärä kertoo materiaalin neliöpainon. Esimerkiksi 170 g/m² tarkoittaa, että yksi neliömetri kyseistä paperia painaa 170 grammaa.
Grammamäärä ei kuitenkaan kerro täydellisesti paperin todellista paksuutta tai jäykkyyttä. Kaksi eri 170 g/m² paperia voivat tuntua kädessä erilaisilta.
Paperin rakenne, pinta ja niin sanottu bulkki vaikuttavat siihen, kuinka paksulta ja jämäkältä materiaali tuntuu. Siksi papereita ei kannata verrata pelkän grammamäärän perusteella.
Pieni vai suuri painos vaikuttaa järkevään paperivalintaan
Paperin hinta on vain yksi osa painotuotteen kokonaiskustannusta. Siksi erityisesti pienissä painoksissa kaikkein ohuimman paperin valitseminen ei välttämättä tuo merkittävää säästöä.
Jos painetaan esimerkiksi 50, 100 tai 200 kappaletta asiakkaille jaettavaa esitettä, jämäkämpi paperi voi olla kokonaisuuden kannalta järkevämpi, vaikka yksikköhinta olisi hieman korkeampi.
Kun painos kasvaa tuhansiin tai kymmeniin tuhansiin kappaleisiin, materiaalin vaikutus kokonaiskustannukseen kasvaa. Silloin kevyempi paperi voi olla taloudellisesti perusteltu valinta.
Panosta tuntumaan. Paperin paksuuden nostaminen voi vaikuttaa hintaan melko vähän mutta lopputulokseen paljon.
Muutaman kymmenen gramman ero paperissa kertautuu tuhansissa kappaleissa. Kevyempi materiaali voi olla järkevä.
Jos tuote jaetaan kerran ja kierrätetään nopeasti, kaikkein jämäkin paperi ei välttämättä tuo lisäarvoa.
Milloin parempaan paperiin kannattaa panostaa?
Materiaalilla on erityisen paljon merkitystä silloin, kun painotuote annetaan tärkeälle asiakkaalle, sitä käsitellään paljon tai sen pitää tehdä hyvä ensivaikutelma.
Esimerkiksi yritysesite, kutsu, myyntimateriaali, käyntikortti tai messuilla jaettava flyeri hyötyy usein jämäkämmästä ja tarkoitukseen sopivasta paperista.
Milloin ohuempi paperi on parempi valinta?
Ohuempi paperi ei tarkoita automaattisesti huonompaa tuotetta. Suurissa jakelumäärissä, tapahtumalehtisissä, lyhytikäisissä kampanjoissa tai tuotteissa, jotka luetaan kerran ja kierrätetään, kevyt materiaali voi olla juuri oikea ratkaisu.
Myös monisivuisissa lehdissä ja vihkoissa kevyempi sisuspaperi tekee tuotteesta helpomman selata ja pienentää kokonaisuuden paksuutta.
Usein kysyttyä paperin valinnasta
Mikä paperi sopii A5-flyeriin?
A5-flyeri voidaan tehdä esimerkiksi noin 115–200 g/m² paperille. 115–130 g/m² on kevyt ja helposti jaettava. 170–200 g/m² on selvästi ryhdikkäämpi, pysyy paremmin suorana kädessä ja tuntuu usein laadukkaammalta.
Onko 200 g paperi parempi kuin 130 g paperi?
Ei automaattisesti. 200 g/m² on jämäkämpi, mutta oikea valinta riippuu tuotteesta. Flyerissa jämäkkyys voi olla etu, mutta monisivuisen lehden sisuksessa kevyempi paperi voi toimia paremmin.
Mikä paperi sopii taitettuun esitteeseen?
Noin 130–170 g/m² on monessa taitetussa esitteessä hyvä lähtökohta. Myös 170–200 g/m² voidaan käyttää, kun halutaan jämäkämpi lopputulos. aDigissä yli 150 g/m² paperit nuutataan ennen taittoa.
Mikä paperi sopii postikorttiin?
Postikortissa noin 250–300 g/m² kartonki on yleensä hyvä lähtökohta. Se tuntuu selvästi kortilta ja kestää käsittelyä paremmin kuin ohut paperi.
Mikä paperi sopii kutsukorttiin?
Kutsukorteissa käytetään usein noin 250–300 g/m² kartonkia. Jämäkkä materiaali tekee kortista arvokkaamman tuntuisen.
Mikä paperi sopii lehden sisäsivuille?
Noin 115–170 g/m² toimii monissa lehdissä. Sivumäärän kasvaessa kevyempi paperi tekee lehdestä helpomman avata ja selata.
Kannattaako lehden kansi tehdä paksummalle paperille?
Usein kyllä, jos kannen halutaan erottuvan sisäsivuista. Esimerkiksi 200–300 g/m² kansi voidaan yhdistää kevyempään sisuspaperiin.
Mitä eroa on 170 g matalla ja 170 g sileällä paperilla?
Vaikka grammamäärä on sama, paperien pinta ja tuntuma voivat olla erilaisia. Matta tai päällystämätön paperi tuntuu luonnollisemmalta, kun taas sileämpi semi-gloss-tyyppinen paperi voi tehdä kuvista ja väreistä terävämmän näköisiä.
Kertooko grammamäärä paperin paksuuden?
Ei täysin. Grammamäärä kertoo paperin neliöpainon, mutta paperin rakenne ja bulkki vaikuttavat todelliseen paksuuteen ja jäykkyyteen. Kaksi saman grammamäärän paperia voivat tuntua erilaisilta.
Kannattaako pienessä painoksessa ottaa paksumpi paperi?
Usein kannattaa ainakin harkita sitä. Pienessä painoksessa hieman paremman paperin vaikutus kokonaishintaan voi olla melko pieni, mutta tuotteen tuntumaan suuri.
Onko ohuempi paperi ympäristön kannalta aina parempi?
Pelkkä grammamäärä ei yksin ratkaise materiaalin ympäristövaikutusta. Paperin alkuperä, valmistus, käyttöikä, painosmäärä ja tuotteen todellinen käyttötarkoitus vaikuttavat kokonaisuuteen.
Kerro mitä tuotetta olet tekemässä, koko, määrä ja käyttötarkoitus. Voimme ehdottaa vaihtoehtoa sen mukaan, haluatko kevyen ja edullisen vai jämäkän ja arvokkaamman tuntuisen lopputuloksen.
