Laatu ja tuotanto aDigi Painotalossa
Painotuotteen laatu syntyy aineistosta, materiaalista, painomenetelmästä ja viimeistelystä. aDigin tuotanto sijaitsee Helsingin Hakaniemessä, ja painoaineistosta tarkistetaan tekniset perusasiat ennen tuotannon aloittamista.
Hyvä lopputulos syntyy koko tuotantoketjusta: oikean kokoisesta aineistosta, riittävästä kuvatarkkuudesta, käyttötarkoitukseen sopivasta materiaalista, oikeasta tuotantomenetelmästä ja huolellisesta viimeistelystä.
Miten painotyö etenee tuotannossa?
Tuotteen valmistustapa riippuu tuotteesta, määrästä, materiaalista, koosta ja viimeistelystä. Sama tuotantomenetelmä ei ole paras ratkaisu jokaiseen painotyöhön.
Tuote, koko, määrä, materiaali ja mahdollinen viimeistely määrittävät työn lähtökohdan.
Ennen tuotantoa tarkistetaan työn kannalta olennaisia teknisiä perusasioita, kuten koko, sivumäärä, leikkuuvara ja tiedoston toimivuus.
Työ valmistetaan tuotteelle, materiaalille ja määrälle sopivalla tuotantomenetelmällä.
Tuotteesta riippuen työ leikataan, taitetaan, nuutataan, nidotaan, laminoidaan tai viimeistellään muulla tilaukseen kuuluvalla tavalla.
Valmis työ voidaan noutaa Hakaniemestä tai toimittaa sovitulla toimitustavalla.
Aineiston tarkistus ennen painamista
Painoaineistosta tarkistetaan ennen tuotantoa työn kannalta olennaisia teknisiä perusasioita. Tarkistuksen tarkoituksena on havaita tavallisimpia ongelmia ennen kuin työ menee painoon.
- Aineiston koko vastaa tilattua tuotetta.
- Reunaan asti jatkuvassa painatuksessa on tarvittava leikkuuvara.
- Tiedosto avautuu ja soveltuu teknisesti tuotantoon.
- Kuvien tarkkuus näyttää riittävältä suunniteltuun painokokoon.
- Sivumäärä ja sivujen järjestys sopivat tilattuun tuotteeseen.
- Selvästi tuotantoon vaikuttavasta teknisestä ongelmasta ilmoitetaan ennen painamista.
aDigi tarkistaa
Tiedoston teknisen toimivuuden, koon, leikkuuvaran, sivumäärän ja muita tuotantoon vaikuttavia perusasioita.
Asiakas tarkistaa
Tekstit, nimet, päivämäärät, hinnat, yhteystiedot, QR-koodien sisällön ja muut aineiston sisällölliset tiedot.
Painokone ei korjaa huonoa lähtöaineistoa
Painatuksessa voidaan hallita tuotantoprosessia, mutta alkuperäisestä kuvasta puuttuvia yksityiskohtia ei voida palauttaa painokoneessa. Sumea tai liian pieni kuva näkyy yleensä myös lopputuloksessa.
Painotuotteiden kuville hyvä tavoite on noin 200–300 ppi lopullisessa painokoossa. 300 ppi on hyvä lähtökohta, mutta noin 200 ppi riittää monissa tavallisissa painotöissä hyvin. Suurissa julisteissa ja suurkuvissa pienempikin tarkkuus voi riittää, koska niitä katsotaan yleensä kauempaa.
Nopea käytännön tarkistus PDF:lle
Avaa valmis PDF ja tarkista kriittiset kuvat noin 300 % zoomilla. Jos kuvat ja grafiikka näyttävät edelleen siisteiltä, aineisto on yleensä riittävän tarkka painoon. Zoomaus ei ole tarkka resoluutiomittaus, mutta se on asiakkaalle helppo käytännön tarkistus.
RGB vai CMYK?
Sekä RGB- että CMYK-aineisto käy aDigin digipainoon
Canvalla ja monilla muilla ohjelmilla tehty aineisto voi olla RGB-muodossa. Sitä ei tarvitse muuttaa väkisin CMYK-muotoon ennen tilaamista. Digipainon värinhallinta tekee tarvittavan muunnoksen tuotannossa.
Jos yrityksen ilmeelle on määritelty tarkat CMYK-arvot, niitä kannattaa käyttää aineistossa. Myös oikein tehdyt valmiit CMYK-aineistot sopivat tuotantoon.
Miksi painettu väri ei ole täsmälleen sama kuin näytöllä?
Näyttö muodostaa värit valosta, kun taas painotuotteen väri syntyy väriaineesta, materiaalin sävystä ja ympäristön valaistuksesta. Siksi kaikkein kirkkaimmat RGB-sävyt eivät välttämättä toistu paperilla samanlaisina kuin kirkkaalla näytöllä.
Myös kaksi eri näyttöä voivat näyttää saman tiedoston eri tavalla. Näytön kirkkaus ja kalibrointi vaikuttavat siihen, miltä värit näyttävät ennen painamista.
Paperi ja kartonki ovat osa painotuotteen laatua
Sama painatus voi näyttää ja tuntua hyvin erilaiselta eri materiaaleilla. Paperin paksuus, sävy, pinta ja jäykkyys vaikuttavat sekä painojälkeen että siihen, miltä valmis tuote tuntuu kädessä.
Esimerkiksi flyerissä liian ohut paperi voi tuntua veltolta, vaikka itse painojälki olisi hyvä. 170–200 g/m² paperi tekee pienestä flyeristä selvästi ryhdikkäämmän ja usein myös arvokkaamman tuntuisen.
Viimeistely kuuluu lopputulokseen
Leikkaus, taitto, nuuttaus, nidonta, laminointi ja muut jälkikäsittelyt ovat osa valmista painotuotetta, eivät erillinen sivuseikka. Tuote suunnitellaan ja valmistetaan sen mukaan, miten sitä on tarkoitus käyttää.
aDigillä taitettavat paperit yli 150 g/m² nuutataan ennen taittoa. Nuuttaus tekee taitteesta siistimmän ja vähentää pinnan sekä painatuksen murtumista taitoskohdassa.
Mustat tekstit ja mustat pinnat
Pienet mustat tekstit kannattaa tehdä yksivärisellä mustalla C:0 M:0 Y:0 K:100. Näin teksti pysyy mahdollisimman selkeänä.
Suuriin mustiin pintoihin voidaan käyttää syvempää mustaa. Sopiva värirakenne riippuu tuotteesta, materiaalista ja käytettävästä tuotantomenetelmästä.
Milloin vedos kannattaa tehdä?
Tavallisessa painotyössä erillistä fyysistä vedosta ei yleensä tarvita. Vedos tai mallikappale on hyödyllinen, kun lopputuloksen tietty ominaisuus pitää nähdä ennen koko painoksen valmistamista.
värisävy on kriittinen, käytetään uutta materiaalia, tuotteessa on vaativa taitto tai rakenne, tai suurempi painos halutaan hyväksyä fyysisen mallin perusteella ennen tuotantoa.
Laatu ei tarkoita aina kalleinta vaihtoehtoa
Hyvä painotuote on ennen kaikkea käyttötarkoitukseensa sopiva. Paksuin kartonki, kallein paperi tai näyttävin viimeistely ei automaattisesti tee tuotteesta parempaa.
Esimerkiksi lyhytaikaiseen jaettavaan flyeriin, pitkään käytettävään korttiin, postitettavaan jäsenlehteen ja messuille tulevaan julisteeseen tarvitaan erilaiset materiaalit ja tuotantoratkaisut. Tavoitteena on valita tarkoitukseen järkevä kokonaisuus.
Usein kysyttyä laadusta ja tuotannosta
Tarkistetaanko painoaineisto ennen tuotantoa?
Kyllä. Aineistosta tarkistetaan työn kannalta olennaisia teknisiä perusasioita, kuten tiedoston toimivuus, koko, sivumäärä ja tarvittava leikkuuvara. Tarkistuksen laajuus riippuu tuotteesta ja tilauksesta.
Tarkistetaanko myös kirjoitusvirheet?
Ei automaattisesti. Asiakas vastaa tekstien, nimien, hintojen, päivämäärien, yhteystietojen ja muiden sisältötietojen oikeellisuudesta.
Pitääkö painoaineiston olla CMYK-muodossa?
Ei. Sekä RGB- että CMYK-aineisto käy aDigin digipainoon. RGB-aineisto muunnetaan tuotannossa painokoneelle ja materiaalille sopivaan väriavaruuteen. Jos brändille on määritelty tarkat CMYK-arvot, niitä kannattaa käyttää.
Mikä on hyvä kuvatarkkuus painoon?
Hyvä tavoite on noin 200–300 ppi lopullisessa painokoossa. 300 ppi on hyvä lähtökohta. Suurkuvissa pienempikin resoluutio voi riittää katseluetäisyyden vuoksi.
Miksi väri näyttää paperilla erilaiselta kuin näytöllä?
Näyttö tuottaa värit valolla. Painettu väri riippuu väriaineesta, paperista ja valaistuksesta. Myös näytön kirkkaus ja kalibrointi vaikuttavat vertailuun.
Voiko paperi vaikuttaa painojälkeen?
Kyllä. Paperin sävy, pinta, paksuus ja muut ominaisuudet vaikuttavat sekä värien ulkonäköön että valmiin tuotteen tuntumaan.
Saako ennen painosta fyysisen vedoksen?
Tarvittaessa voidaan tehdä tulostettu vedos tai tuotteeseen soveltuva mallikappale. Vedos kannattaa sopia etukäteen, jos väri, materiaali tai rakenne on erityisen tärkeä.
Mitä tapahtuu, jos aineistossa havaitaan tekninen ongelma?
Jos havaitsemme tuotantoon selvästi vaikuttavan ongelman, otamme yhteyttä ennen työn aloittamista. Mahdollisista aineistokorjauksista sovitaan erikseen.
Kerro mitä olet tekemässä. Autamme valitsemaan painotuotteelle sopivan materiaalin ja tuotantotavan sekä tarkistamme aineiston tekniset perusasiat ennen tuotantoa.
